black box

Eilinen ilta meni koneen ruutua tuijotellen. Katsoin uuden sarjan Black Boxin ensimmäisen jakson Areenasta. En yleensä seuraa mitään sarjoja, en muista katsoa niitä kun en muista, että mikä päivä se nyt tulikaan, joten en ole paljon sarjoja seuraillut. Enimmäkseen katson vaan elokuvia. Enkä varmaan muista katsoa tätäkään sarjaa (maanantaisin klo 21 Tv2 :)

Black Box vaikutti mielenkiintoiselta, ja kun aihekin on erittäin läheinen itselleni ja sarjassa melko kattavasti aihe kuvattu ja esitetty. Sarja kertoo Catherinesta, joka on kuuluisia neurokirurgi, joka sairastaa bipolaaritautia. Tosi paljon oli itselle tuttua käytöstä, kuvaus aika paljon tietenkin dramatiositu ja "liioiteltu", niin kuin bipolaaritauti tietenkin on, liioitteleva ja keskinkertaisuutta kaihtava, ja selvä amerikkalisä näkyi kuvausessa, mutta laadukkaan oloinen Ylen sarja. Näytin sarjan Joonaksellekin, ja piti siitä. Tutunoloista tässä meidän elossa, mitä sairauteni tietenkin keikuttaa välillä enemmän ja välillä vähemmän. Näin vanhemmite ja lääkittynä tietenkin säyseämmin, muttei aivan ennakoivasti siltikään. Sitä ei voi tietää, mitä se Black Box (aivoja kutsutaan joissain tapauksissa oikeasti psykologiassa ja psykoanalyysissä mustaksi laatikoksi..) sisällään pitää.

Tuossa traileri ja jakson voi katsoa täältä

 

Illalla tehtiin iso opertaatio, kuvien siirto muistitikuille ja kuvakansioiden raakkaaminen, turhia pois. Siis kopioita ja kopion kopioita. Ja kymmenestä räpsystä säästyi yksi tai kaksi. Säästettäviä jäi kolmen vuoden ajalta silti 10 000 kuvaa, ja niiden raksutus muistitikuille kesti useamman tunnin (eikä koneella voinut silloin tehdä muuta:). Nyt on turvallisemp olo, jos kone sattuisi sanomaan sopimuksena irti, eikä enää käynnistyisi, katoaisivat kuvatkin sen sieleän tien. Mutta nyt eivät katoa kun ovat turvallisesti kortilla. Huh. Haluaisin teettää tärkeimmistä kuvista ihan perinteiset valokuvat ja liimata ne kansioon, kymmenien vuosien kuluttua samoilla tiedostoilla ei välttämättä näe enää kuvia katsoa..

Eilen päivällä pyörälenkki Skatanniemelle, vähän kuvia, hetken kirjan lukua, mutta auringossa oleminen tuntumaan liian kuumalta, kuumuuskiintiö alkaa olla ilmeisesti täynnä. Enää ei tee mieli mennä aurinkoon makoilemaan, raikkaammat ilmat ja varsinkin pimeät illat on aika kivoja. Olen heti huomannut nukkuvani paljon paremmin kun illat ovat pimeitä.

Syksy on aina ollut suosikki vuodenaikani :)